Oikeudenmukaisuusharha

Oikeudenmukaisuusharha, oikeudenmukaisen maailman hypoteesi tai oikeudenmukaisen maailman harhaluulo (englannista just-world hypothesis) on kognitiivinen ennakkoluulo, jonka mukaan ”ihmiset saavat sen, minkä ansaitsevat” — että teoilla on moraalisesti oikeudenmukaiset ja sopivat seuraukset toimijalle. Esimerkiksi oletukset siitä, että jalot teot lopulta palkitaan ja pahat teot lopulta rangaistaan, kuuluvat tämän hypoteesin piiriin. Toisin sanoen oikeudenmukaisen maailman hypoteesi on taipumus liittää seuraukset joko moraalisen tasapainon palauttavaan universaaliin voimaan tai yleismaailmalliseen yhteyteen tekojen luonteen ja niiden seurausten välillä. Tämä uskomus edellyttää yleensä kosmisen oikeudenmukaisuuden, kohtalon, jumalallisen kaitselmuksen, vakauden ja/tai järjestyksen olemassaoloa. Siihen liittyy usein erilaisia perustavanlaatuisia harhaluuloja, erityisesti kärsimyksen järkeistäminen sillä perusteella, että kärsijät ”ansaitsevat” sen.

Sosiaalipsykologit ovat tutkineet tätä hypoteesia laajalti siitä lähtien, kun Melvin J. Lerner teki 1960-luvun alussa uraauurtavan työn uskomuksesta oikeudenmukaiseen maailmaan.^[1] Tutkimus on jatkunut siitä lähtien, ja siinä on tutkittu hypoteesin ennustuskykyä eri tilanteissa ja eri kulttuureissa sekä selkiytetty ja laajennettu oikeudenmukaiseen maailmaan liittyvien uskomusten teoreettista ymmärrystä.^[2]

1. ↑ Lerner, Melvin J.: ”An Overview: Advances in Belief in a Just World Theory and Methods”, Responses to Victimizations and Belief in a Just World, s. 1–7. New York: Plenum, 1998. ISBN 978-1-4419-3306-5. doi:10.1007/978-1-4757-6418-5_1. (englanniksi)
2. ↑ Furnham, Adrian: Belief in a just world: research progress over the past decade. Personality and Individual Differences, 2003, 34. vsk, nro 5, s. 795–817. doi:10.1016/S0191-8869(02)00072-7. (englanniksi)